Mol.fi avoimet työpaikat - Onko sille edes vaihtoehtoja?

Mistä töitä löydetään?

Tällä hetkellä kun mietitään, niin Suomessa haetaan keskimäärin useita kymmeniä tuhansia kertoja työpaikkoja Googlen kautta. Toisaalta tämän ymmärtää, onhan se Google melkein sama kuin kirjoittaisi osoitepalkkiin jonkin www-osoitteen. Ihmiset ovat laiskistuneet myös tällä saralla hyvin paljon. Näen viikottain ihmisiä, jotka sen sijaan että kirjoittaisivat esimerkiksi verkko-osoitteen www.intern.ly/fi suoraan osoitepalkkiin, kirjoittavat Googleen melkein saman hakulauseen. Mistä tämä oikein johtuu?

Olemmeko jo liian vakiintuneita kirjoittamaan osoitepalkkiin pelkästään kirjaimen G, jonka jälkeen automaattinen tekstintunnistus "arvaa" loput, ja jos käyt sillä sivustolla useimmin, niin sinun ei edes tarvitse kirjoittaa www.google.fi, vaan saat kaiken "itsestään". Taianomaista sanon minä.

Mitä enemmän mietitään nykyisiä palvelukonsepteja, joita ihmiset käyttävät, niin niiden myyvin valtti on niin kutsuttu UI/UX, eli käyttöliittymä ja käyttökokemus (User Interface / User Experience). Mietitäänpä hetki suosituimpia kännykkäohjelmistoja. Listalta löytyy niin Tinder, Facebook Messenger, WhatsApp kuin vaikkapa Instagram. Kaikkien näiden taustalla on sama ideologia: yhdistää ihmisiä, helposti.

Työnhaun nykyiset menetelmät

Jos palataan takaisin arkeen, ja työnhakuun, niin sillä rintamalla suurimmat toimijat (ainakin Suomessa) ovat tällä hetkellä Duunitori, Indeed, Monster ja Internly. Näistä viimeksi mainittu on perustettu vuoden 2014 syksyllä, ja on jo saavuttanut nyt hieman näkyvyyttä niin sosiaalisessa mediassa, kuin käyttäjien keskenkin. Eniten töitä ihmiset etsivät edelleen Googlen kautta, mutta sieltä haut lähinnä ovat avoimiin työpaikkoihin liittyen, pelkkänä hakusanana.

Monet palveluista eivät ole kovinkaan käyttäjäystävällisiä, vaan vaativat käyttäjältään aikaa ja vaivaa. Tätä ei useimmat enää halua, vaan halutaan palveluita, jotka ovat todella yksinkertaisia käyttää. Onko ihmisten käyttäytyminen myös normaalissa maailmassa mennyt samaan suuntaan? Kaikkeen on olemassa jokin äly(tön)sovellus, niin tunnelman luomiseen (eli valojen himmentämiseen), kuin vaikkapa kodin lämmönsäätelyyn. Saunan on voinut pistää päälle jo pitkään puhelimen avulla, etänä, paljon ennen tätä ns. sovellusaikakautta.

Avoimet työpaikat

Vaikka löydämmekin uusia työpaikkoja helposti, meillä on silti jatkuvasti päällä lama sekä työttömyys. Onko niin, että vaikka uusia työpaikkoja julkaistaan jatkuvasti, suurinta osaa niistä ei saada täytettyä koskaan? Suurehko IT-talo hakee joka kevät kesätyöntekijöitä itselleen. Heillä tilanne on toisinpäin, heille hakee lähemmäs 10 000 hakijaa joka vuosi, ja vain kirsikat kakun päältä valitaan töihin, eli enintään muutamia kymmeniä.

Yksi Suomen suosituimpia hakusanoja on ollut jo pitkään mol avoimet työpaikat. Kuitenkin jos nykyisen TE-toimiston, entisen työvoimatoimiston, kautta haetaan töitä on tehtävä julmettu määrä työtä tämän paikan eteen. Esimerkiksi Internly tarjoaa nopean rekisteröitymisen palveluun, ja todella hienon CV-pohjan käyttöön. Kun olet kerran jaksanut huolellisesti täyttää kaikki vaaditut kentät, voit hakea vaikka samalla CV:llä (ja yhdellä klikkauksella) kaikkiin avoimiin työpaikkoihin, joskin tämä ei ole järkevää. Rekisteröityä voi niin Facebook-profiilin, kuin LinkedInin avulla. On jopa mahdollisuus "imeä" tiedot LinkedInistä, jolloin sinun vastuullesi jää ainoastaan tarkistaa, että tiedot menevät oikein palveluun. Voiko työnhaku olla enää yksinkertaisempaa?

Teenkin olettamuksen, että työnhaun ja varsinkin rekrytoinnin pitäisi yksinkertaistua hyvin paljon nykyisestä valtavirrasta. Tarjotaan paljon palveluita, jotka helpottavat haastatteluprosessia (esim. videoneuvottelut), mutta itsessään työnhaun helpottamiseen ei ennen tätä hetkeä ole kovinkaan paljon keskitytty.

Kannattaako palveluun keskittyminen?

Eräs myyjäkolleega sanoi, että "Minkä tahansa (palvelun) voi tehdä paremmin, kysymys on ainoastaan siitä, kannattaako se". Tällä hetkellä Suomessa on hyvin alhainen palvelukulttuuri. Poikkeuksia aina löytyy, se on selvää, mutta parasta elämässä on se, että voi yleistää asioita. Tästä syystä, sanon siis, että täällä ei osata palvella asiakasta. Ne kaikki jotka ovat edes kerran elämässään matkustelleet jossain päin maailmaa tietävät sen, että suomalainen mentaliteetti niin palvelutyössä, kuin naapurin kanssa jutustelusta, ns. "smalltalkista", ei ole kovin korkea. Mistä tämä sitten oikein johtuu, tai juontaa juurensa?

Suomessa ei ole oikeastaan koskaan tarvinnut olla väleissä naapureihin, varsinkaan vielä 200-300 vuotta sitten, kun välimatkat olivat pitkät. Meillä ei välttämättä ollut lähinaapureita 20km säteellä, ja oman perheen kesken keskustelu oli murahtelua enemmän kuin keskustelua. Olemme jatkuvasti vaikeassa elinympäristössä, on hyvin kylmää, tai enintään siedettävää lämpötilaa käytännössä ympäri vuoden. Jälleen, tämä on mahtava yleistys, ja suurin osa jopa tuntuu nauttivan viileistä ilmoista, ja vihaavat sitä kesän jatkuvaa hikoilua. Jatkuvaa? Niin, kaikki on suhteellista, ja siksi perin tuttu E=MC² kaava varmasti suurimmalle osalle jotain kelloja soittaakin. Tämä kaava kuvastaa Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Tässä käytännössä haluttiin sanoa, että energian määritelmä tulee kun jokin massa liikuu eteenpäin, hyvin paljon yksinkertaistettuna siis. Tämä kaava on jollain tavalla "avain" kaikkeen, mitä vielä nykyisinkin tapahtuu. Vaikka joku on jo päässyt lähelle sitä, että tämä kaava saataisiin kumottua, niin silti se tuntuu vielä lähes 70 vuotta myöhemmin pitävän paikkansa.

Tehdäänpä hajatelma. Jos ihminen hakee jatkuvasti töitä, alati kasvavalla vauhdilla (ensin 1 hakemus päivässä, sitten 2 jne), mitä hänelle lopulta tapahtuu? Joko hän saa hermoromahduksen, tai sitten tämä energia alkaa keskittyä siihen mitä ihminen haluaa, eli töitä. Väistämättä jotain tapahtuu, se on selvää. Olemmeko kuitenkaan muutokseen valmiita, jos sellainen tilaisuus kohdallemme sattuu? Jos sinulle tarjottaisiin töitä juuri tällä hetkellä esimerkiksi Saksasta, ottaisitko ne vastaan empimättä? Niin, mistä asunto, entä pankkitili, sairausvakuutus, rahat lentoihin ja muutenkin matkoihin, onko passi ajantasalla, entä käykö se 20 vuotta vanha valokuva vielä siihen passiin, vai onko siihenkin käytettävä lisää rahaa. Meidän mielemme on meidän paras aseemme niin hyvässä kuin pahassa. Jos osaisimme käyttää sen kaiken energian (!) johonkin hyödylliseen, jonka käytämme tällä hetkellä "tarpeettoman" pohtimiseen, niin mihin asti tämä ihmiskunta olisikaan jo päässyt.

Töiden haku

Sanottakoon loppukaneetiksi, että töitä voi hakea tehottomasti lähettämällä satoja sähköposteja eri rekrytoijille, tai sitten tehdä sen kivuttomasti. Sinä päätät!

Jarmo Hakulinen, Internly Oy (www.intern.ly/fi).

Julkaistu alunperin: https://sccsfinland.wordpress.com/2015/01/27/mol-fi-avoimet-tyopaikat-onko-sille-edes-vaihtoehtoja/

Kesätöitä vuonna 2015?

Miten?

Suomessa tällä hetkellä edelleen ylikoulutetaan porukkaa eri aloille. Tämä on eräänlainen muna-kana keskustelu, johon ei oikein tunnu löytyvän koskaan oikeaa ratkaisua. Toisaalta pelätään sitä, että jos ei kouluteta tarpeeksi ihmisiä, niin palkkavaatimukset nousevat korkeiksi. Mutta, kun heitä koulutetaan liikaa (kuten esimerkiksi insinöörejä, he marssivat asiasta jopa ulos eripuolilla Suomea useita vuosia sitten) jää työttömäksi väistämättä paljon valmistuneita. Mitä tehdä, kun on koulutusta "liikaa", ei töitä ja siivoojaksikaan ei pääse kun on ylikouluttautunut? Monet jättävät mainitsematta hakemuksissaan jotkin tutkinnot, jotka on suoritettu.

Isot yritykset kun irtisanovat työntekijöitään, niin monesti työmarkkinoilla on todella päteviä useiden vuosien kokemuksella olevia työnhakijoita vailla töitä. Tällöin kilpailu kovenee todella paljon, ja vastavalmistuneen mahdollisuudet työllistyä heikkenevät todella paljon. Näin kävi esimerkiksi Nokian irtisanomisten aikaan. Monesti nämä irtisanotut tekevät valinnan, ja perustavat oman yrityksen koska kokevat etteivät muuten pääse enää työelämään kiinni. Mikä tähän sitten on johtanut?

Miksi?

Jos pitkällä aikavälillä seuraamme taloudellista kehitystä eri puolilla maailmaa, huomaamme, että tietty kuvio toistuu säännöllisen epäsäännöllisesti. Ehkä ongelma siis piilee siinä, miten käyttäydymme kun meillä menee paremmin taloudellisesti. Silloin kun pitäisi älytä käyttää sitä rahaa, aloitamme mieluummin säästämään "pahan päivän varalle". On aina tietenkin järkevää laittaa sivuun osa ansaitsemistaan rahoista, sitä en kiellä. Toisaalta, itämaiset viisaat ovat sanoneet, että asioiden liiallinen kerääminen aiheuttaa aina tukoksia. Olen itse osittain samaa mieltä. Olen huomannut elämäni varrella, että aina kun tavaraa alkaa kertyä nurkkiin liikaa, elämästä tulee raskaampaa ja vaikeampaa. Jotenkin se tuntuu siltä, että alitajunnan kuormittuminen lisääntyy, eli huolehdimme kaikesta siitä tavaran määrästä, vaikka emme sitä tietoisesti tajuakaan. Toisaalta, emme tietoisesti käske sydäntä pumppaamaan verta, tai keuhkoja hengittämään ilmaa, mutta silti ne tekevät sitä, jatkuvasti, taukoamatta, 24/7.

Miten tämä sitten liittyy millään tavalla (kesä)töiden saamiseen? Jos mietit asiaa siltä kantilta, että "miksi elämässäni mikään ei ole muuttunut viimeiseen x vuoteen?", niin alat ehkä ymmärtämään yhtäläisyyden. Me olemme summa meidän lähimpien ihmisten arvoista ja toiminnoista. Mikäli liikut pääsääntöisesti alkoholistien yms. ihmisten kanssa, ajaudut itsekin väistämättä siihen elämäntyyliin. Muuttuminen on meille niin hemmetin vaikeaa, emme uskalla laskea irti vanhoista totutuista tavoista, joskus ollenkaan.

Mitä pitäisi tehdä?

Ylipäätään hyvin monet vanhat totutut tavat, vaikkapa työnhaussa, ovat todellakin kirjaimellisesti vanhoja. Jos olet oppinut hakemaan töitä sillä Europass-mallisella CV:llä v. 1995, niin luuletko että se on v. 2015 vielä ajantasalla? Tai, että siinä on rekrytoijien mielestä olennaiset tiedot? Oletko koskaan miettinyt tekeväsi CV:tä vain ja ainoastaan täsmennetysti tietylle työpaikalle? Me usein lähetämme saman CV:n jokaiseen työpaikkaan, ja ihmettelemme miksi se ei tuota tulosta. Hyvä esimerkki tästä oli eräs tapaamani nuori naisihminen vuoden 2014 syksyllä. Hän tuli kysymään minulta, voisinko auttaa häntä saamaan työpaikan hyväntekeväisyyden parista. Katsoin CV:n läpi, tein merkinnät ja sanoin, että nämä kohdat muuttamalla, ja jättämällä pois kaiken ylimääräisen (hänellä oli tekstiä yhteensä 3 sivua; hyvä nyrkkisääntö on 1 sivu per 10 vuotta työkokemusta) saat paikan 95% varmasti. Hänellä oli hyvä työkokemus alalta, paljon eri järjestötöitä, ja auttamisjärjestöissä mukana oloa.

Hän teki työtä käskettyä, ja alle viikko myöhemmin hän laittoi viestiä "Kiitos neuvoista todella paljon, sain työpaikan!". Tämä ei tietenkään aina päde, ja varsinkin jos sinulla ei vielä ole työkokemusta koulusta valmistumisen jälkeen alalta, voi olla hyvin vaikeaa saada edes sitä ensimmäistä paikkaa. Pitää olla aktiivinen, kysellä ja selvittää asioita. Meidän kanssa voi tulla aina keskustelemaan alan viimeisimmistä trendeistä, ja siitä, mihin pitäisi keskittyä omassa hakemuksessa.

Brändäys

Saadaksesi kesätöitä tai työpaikan vuonna 2015 ei ole välttämättä kovin vaikeaa. Se vaatii paljon oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja ennen kaikkea itsensämyyntikykyä. En viittaa nyt prostituutioon, vaan siihen, että luot itsestäsi eräänlaisen brändin, ja alat kasvattaa sen tunnettuutta. Tavallaan sama idea, kuin yritykset tekevät jatkuvasti. Luovat positiivista kuvaa itsestään kaikkialle, niin verkkoon, kuin ihan reaalimaailmaankin. (Lähes) Kaikilla meistä on profiili Facebookissa. Tämä ei ole ainoa vaihtoehto olla sosiaalisessa mediassa mukana, ja saada lisänäkyvyyttä. Toinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi luoda portfolio omista graafisenalan töistä, tai verkkosivuista, tai koodinpätkistä joita on tehnyt.

Etsi siis itseäsi kiinnostava tieteen/taiteen ala, josta tiedät jo paljon, ja joka on kiinnostuslistallasi. Tutki asiasta lisää tietoa, ja ala pitää vaikka jonkinlaista verkkopäiväkirjaa tai blogia. Kirjoittele omia kokemuksiasi ja näkemyksiäsi. Ehkä jonkin uuden taidon opiskelu vapaa-ajalla voisi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi kesäksi 2015?

Jarmo Hakulinen, Internly Oy (www.intern.ly/fi).

Artikkeli julkaistu alunperin: https://sccsfinland.wordpress.com/2015/01/23/kesatoita-vuonna-2015/

Vesi vanhin voitehista..

.. ja sirpaleet tuovat onnea, eikö totta? Itselleni on tullut tässä viimeisen 6 kk:n aikana tapa juoda vettä 3 litraa päivässä. Monet ihmiset puhuvat veden hyvää tekevistä vaikutuksista vähän kaikissa yhteyksissä. Itsellä muutokset eivät ole olleet kovin dramaattisia, vaan läskinä olen kestänyt, iho on edelleen kuin 50-vuotiaalla, mutta ehkä jos jossain eroa pitää sanoa, niin ajatustoiminta on parantunut ja selkeytynyt. 

Ehkä nyt ei ihan noin huonosti mene, mutta ei niinkään hyvin kuin perinteiset mainospuheet olisivat antaneet ymmärtää. Meidän kehomme koostuu n. 70% vedestä (riippuen oletko nainen vai mies). Tällöin voisi kuvitella, että veden "vaihtaminen", kuten autoon öljyjen vaihtaminen määräajoin, olisi tärkeää. Vesi sellaisenaan juotuna kraanasta tai pullosta ei juuri jää sinun sisällesi. Veden tärkein tehtävä näin juotuna onkin enemmän puhdistaa maksaa, ja poistaa kuona-aineita kehosta. Yleensä hyvänä nyrkkisääntönä sanotaan, että virtsan olisi oltava vaaleaa jotta tiedämme juovamme tarpeeksi.

Mitä on tehtävissä?

Miksi sitten puhun tästä aiheesta? Kahdesta syystä. Toinen on se, että meidän on hyvä vaihtaa ympäristöämme hyvin tietoisesti. Mikäli nykyinen elinympäristömme, tai ihmissuhteet, eivät meitä miellytä on siihen uskallettava tehdä muutos. Eli vähän kuten yllä kuvailemani öljyjen vaihto tilanne. Jokaisena päivänä kehomme vaihtaa erinäisten prosessien myötä 10% verestämme uuteen. Tällöin koko verikuvan uudistamiseksi tarvitsemme 10 päivää, jotta siellä olleet vanhat töhnät poistuvat. Vastaavasti taas ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet elämässämme kauan tarvitsemme usein jopa 10 vuotta, että pääsemme heistä "täysin" eroon. Tietenkään emme unohda muistoja joihin nämä henkilöt liittyvät, niin pahassa kuin hyvässä mielessä. 

Jotkut vanhat kirjoitukset väittävät, että ihminen ei käyttäisi kuin 7-8% aivokapasiteetistaan. Luin tässä äskettäin artikkelin, jossa tämä väite kumottiin täysin (lähde: http://www.iflscience.com/brain/do-we-really-only-use-10-our-brain). Tieteellisillä tutkimuksilla oli kuvannettu aivoja eri tilanteissa, ja ainoastaan muutama (joko evoluution tai muuten vaan luonnollisista syistä) alue ei "aktivoitunut" testien aikana ollenkaan. Aivot ovat hyvin suurelta osalta vettä, joten nyt voimme vähitellen alkaa ymmärtää näiden kahden merkityksen toisilleen. Olisi äärimmäisen tärkeää juoda puhdasta vettä. Tämä tosin nykyään on yllättävän vaikeaa, ja vaikka syntymäpaikkakunnallani tämä etuoikeus oli olemassa koko kylälle annetun vesiverkon muodossa (lähdevettä), ei näitä pieniä paikkakuntia ole enää asuttamassa kuin muutama vanhemman polven isoäiti. 

Asiaan

Helposti, erityisesti bisnesneuvotteluissa, meidän mielemme pyrkii harhailemaan vaikka mihin muualle, ikään kuin pakenemaan. Monesti omissa myyntikoulutuksissani pyrinkin neuvomaan mentoroitavia pitämään ns. ohjat omissa käsissään. Tätä voi helposti harjoitella vaikka kotona oman puolison kanssa. Hyviä menetelmiä tähän ovat ns. avoimet kysymykset, eli ne joihin ei voi vastata yhdellä sanalla "kyllä, joo" jne, vaan joihin vastapuoli joutuu hieman miettimään mitä sanoo (miten, miksi..)

Tämä vaatii tilannetajua, ja uskallusta sanoa ajatuksiaan ääneen. Vastapuoli kyllä kertoo mitä ajattelee, kunhan häneltä vain sitä kysyy. Ihmiset ovat pääpiirteittäin hyvin innokkaita kertomaan oman mielipiteensä. Jos mietit uutta bisnesideaa, ja sitä olisiko siinä jotain järkeä, niin kokeile myydä se. Esimerkiksi Internly Oy (http://www.intern.ly/fi) on perustettu myymällä idea ennen kuin varsinainen yritys on edes perustettu. Kun saat tarpeeksi positiivista palautetta/mielipiteitä omasta ideastasi, voit vielä kysyä "ostaisitko". Mikäli saat vastauksen "en", kysy mielipidettä "miksi". Tällöin saat kultaakin arvokkaampia neuvoja siitä, mitä vielä voit parantaa. Tämä pätee myös haastattelutilanteisiin, jossa olet etsimässä itsellesi uutta työpaikkaa.

Muistan tarinan kesältä 2014, jossa eräs henkilö haki meille töihin. Hän kysyi haastattelun päätteeksi miten se meni. Kerroin mitä asioita hän voi parantaa, joista hän oli hyvin kiitollinen. Omaa elämää voi hyvin pienillä asioilla helpottaa, ja parantaa.

Entäs sitten ruoka?

Kerran juomisella on vaikutus meidän aivoihimme, entäs sitten ruoalla? Ei yhtään tyhmempi kysymys. Olin itse kasvissyöjä n. 5 vuotta, ja sen voin sanoa että se ei ole ketään varten. Aina ne, jotka sen puolesta puhuvat ovat hyvin huonovointisen näköisiä, ja ainoastaan muutamalla pienellä huijauksella saavat kaikki uskomaan että he voivat hyvin. En ole törmännyt kuin yhteen hyvin voivaan raakaruokaravintoa syöneeseen ihmiseen, ja hänenkin tilansa huononi paljon siitä, mitä se aluksi oli. Pitkäaikaisina dieetteinä oikeastaan mitään liian radikaalia ei kannata edes miettiä. Hyvin usein meidän mielenvoimamme on aivan liian heikko vastustamaan kiusauksia, ja toisaalta myös sosiaalinen vaikutus on hyvin suuri. Sen helpommin ihmiset meitä vieroksuvat, ja katsovat kieroon, mitä hankalampia teemme heidän elämästään. Muistan kuinka minullekin eräs ihminen tiuskaisi taannoin ollessani vielä lakto-ovo vege, että sinulle ei tunnu kelpaavan mikään. Ja tottahan se olikin. Ruokavalioni oli hyvin rajoittunut, en voinut hyvin, näytin harmaalta enkä jaksanut tehdä kovin paljon asioita elämässäni.

Ihmiset aina puolustavat omia näkemyksiään, mutta mikäli he eivät uskalla kuulla vastaväitteitä omista näkemyksistään, on varmaa että heidän kantansa ei ole kovin vahva. Yleistäminen on helppoa. Itsekin sorruin tuossa yllä siihen. Jotkin asiat sopivat toisille paremmin kuin toisille, mutta vahvasti näyttäisi siltä, että tiede on toisia heistä vastaan. Muistan itsekin liputtaneeni kasvisruoan puolesta hyvin voimakkaasti, ja arvostellen muita jotka eivät tehneet samoin. Nyt kun lopulta järki on päähäni takaisin laskeutunut, tunnen itseni jopa hieman noloksi tästä kaikesta räyhäämisestä. Älytöntä sanon minä. Nyt myöhemmin ymmärrän jopa sen, miten paljon aivotoimintani oli hitaampaa, enkä ymmärtänyt kovinkaan selkeästi ympärilläni tapahtuvia asioita.

Takaisin asiaan kuitenkin. Ruoalla on siis todella paljon merkitystä, mutta äärimmäisyyksiä kannattaa välttää. Olisi hienoa viljellä omat kasvikset, ja juurekset, en väitä vastaan. Onhan näin tehnyt mm. edesmennyt Steve Jobs. Ihmiset ovat tunnesyöjiä. Jos meillä on paha olo, syömme jotain joka saa meidät paremmalle tuulelle. Hyvin usein nykyaikana ihmiset ovat oppineet syömään karkkia ja kaikkea muuta addiktoivaa. Eilen luin ihmisestä joka tiputti jopa 100kg painostaan, eikä hän luopunut käytännössä mistään. Hän lisäsi ruokavalioonsa paljon hyvälaatuisia rasvoja yms, mutta aluksi listalta ei jäänyt pois edes karkit. Lopulta näiden "aineiden" ansiosta, hän ei enää voinut sietää karkkeja, koska keho ja aivomme oppivat että voin paremmin kun syön jotain muuta. Unenlaatu paranee, hengitys ei haise pahalle, emme ole niin paljon tunteilla valintoja tekeviä ihmisiä, emmekä raivostu niin helposti.

Summa summarum

On hyvä syödä ja juoda monipuolisesti, ja on hyvä kyseenalaistaa monia eri näkemyksiä. Jos joku liian kiihkomielisesti selittää jostakin omasta vakaumuksestaan tai uskomuksestaan, on hyvä kysyä miksi hän näin ajattelee. Mikäli perusteet ovat luokkaa "koska Hitler oli myös kasvissyöjä", voimme alkaa oivaltaa, että perusteet ovat kovin heikolla pohjalla. Mikäli joku bisnesneuvotteluissa on sitä mieltä, että meidän ratkaisumme on paras, ei hän ole myymisestä ymmärtänyt oikeastaan mitään. Myymisen (niin ideoiden kuin valmiiden tuotteidenkin) tarkoitus on vastata asiakkaan tarpeisiin, eikä loistaa omalla erinomaisuudellaan, saati päteä koska meidän tuote on niin paljon parempi kuin kilpailijoiden. Miten sinä voisit parantaa omaa brändiäsi? Tarkoitan nyt henkilökohtaista brändiäsi. Me olemme kaikkein paras brändi siitä, miten voimme ja mitä teemme. Jos näytämme kurjalta, tyytymättömältä ja onnettomalta, niin ei kukaan osta meiltä hyvinvointituotteita.

Jarmo Hakulinen, Internly Oy (http://www.intern.ly/fi)

Julkaistu alunperin: http://sccsfinland.wordpress.com/2015/01/13/vesi-vanhin-voitehista/

Teknologia ja sen hyödyt ja vaikutukset

Mobiili teknologia - haitat

Varmaan meistä jokainen, joka on siis vähintään 25-vuotias, muistaa ajan jolloin ei vielä ollut matkapuhelimia. Jos sovittiin jokin tietty aika milloin nähdään ja missä, niin siitä oli pidettävä kiinni. Hyvin harvoin oli tapauksia, joissa tapaamista oli siirrettävä, ja näissäkin tapauksissa sitä oli siirrettävä vähintään päivää aiemmin. Nykyään, teknologian ansiosta, siirrämme tapaamisia jopa viimeisillä minuuteilla.

Eniten tämä tietysti kertoo omasta laiskuudestamme, ja siitä, ettemme osaa suunnitella elämäämme yhtään pidemmälle. Toisaalta nämä teknologialelut mahdollistavat monia asioita, mutta samalla ne myös luovat tietynlaisen vuorovaikutuspaineen meille. Meillä on puhelimissa jos minkäkin näköistä vitkutinta, jotka huutavat jos olet liian stressaantunut, kävelet liian kovaa tai hitaasti, et ole juonut tarpeeksi vettä jne.

Monet yritysjohtajat ovatkin tehneet päätöksen, että he eivät käytä liian uudenaikaisia älypuhelimia omina työpuheliminaan ollenkaan. Mieti tilannetta, jossa olet suuren yhtiön toimitusjohtaja, ja työsähköposteja sinulle tulee muutamia tuhansia kappaleita päivässä. Jokaiseen olisi vielä pystyttävä vastaamaan, älytöntä sanon minä. Jos jokaisen viestin lukemiseen menee keskimäärin 3 minuuttia, on se päivästä todella suuri osa, eikä minun matematiikan opeillani suoritettavissa mitenkään, tai sitten et nuku.

Tietysti, jos tämä olisi ainoa asia johon tarvitsee keskittyä, voisi sen vielä saada parin avustajan kanssa tehtyä. Tämän lisäksi meillä on tietenkin vielä vähintään tunnin mittaisia palavereita jokaiselle päivälle. Näistä 75% on täysin tarpeettomia, ja voitaisiin suorittaa etäkonferensseina esim. Skypen tai vastaavan avulla, sekä hyvällä järjestelyllä (jälleen kerran) voitaisiin välttää kokonaan.

Mobiili teknologia - edut

Toisaalta jokainen näistä haitoista, voidaan lukea myös eduksi. Otetaanpa ajatusleikki tästä toimitusjohtajuudesta taas. Suomessa "hovikuskien" käyttö on täysin kieroonkatsottua, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jokainen suurempi yritysjohtaja käyttää kuskien palveluita hyödykseen, koska muuten ajan käyttö ei ole tehokasta. Jos keskimääräinen työpäiväsi olisi vaikkapa 10 tuntia, josta istut ruuhkassa ja autossa esimerkiksi 3-4 tuntia. Näiden tuntien aikana voit hyvin helposti nykyteknologian ansiosta kirjoittaa raportteja, maksaa laskuja, käydä videoneuvotteluita Skypen avulla jne. Vain taivas on rajana.

Lisääkö tämä kortisolin (stressin tuottaja hormoni) tuotantoa kehossamme, vai vähentääkö se sitä? Riippuu ihmistyypistä. Jos sinulle on tärkeää saada välittömästi vastattua sähköposteihin, iMessageihin, saada maksettua laskut ajallaan, niin luultavasti kärsit enemmän siitä, jos et pysty toteuttamaan näitä asioita. Vielä toistaiseksi tästä ei ole tieteellistä näyttöä kovin pitkältä ajalta, joten ei voida todeta muuta kuin mitä on nähty. Usein kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat menestyviä, elävät pidempään ja terveempinä kuin ne, jotka jäävät kehityksen jalkoihin. On ehkä tärkeää omaksua ne itselle olennaiset tavat käyttää teknologiaa hyödyksi, ja tehdä niistä työkaluja menestykseen.

Kaikilla meillä on oma käsityksemme siitä, mitä menestys meille tarkoittaa. Toisille se on Ferrareita, huviloita Alpeilla, ja toisille taas maaseudun rauhassa oleva "piilopirtti", jossa kukaan ei meitä tavoita. Useimmille meistä kuitenkin vapaa-aika on jotain sellaista, jota emme voi rahallisesti määritellä. Oletetaan, että tietäisimme omat rajamme ajankäytön suhteen (useimmat meistä eivät tiedä). Jaksottelisimme päivän siten, että aamusta 2 ensimmäistä tuntia käytämme sähköpostin lukuun ja vastailuun. Seuraavat 2 tuntia palavereihin ja tapaamisiin. Sen jälkeen tulee tietenkin tärkeä, eli ruokailu. Sitten olisi vuorossa iltapäivän tapaamiset, ja sihteerin kanssa valmistautuminen niihin. Tähän kuluisi 2 seuraavaa tuntia. Tässä vaiheessa olisimme menossa iltapäivässä, ja joko työpäivämme olisi ohi tai sitten jatkaisimme sitä. Useimmat meistä eivät ole tehokkaimmillaan perinteistä 8 tunnin työpäivää, vaan tauot ovat tärkeitä.

Mistä apua?

Internet on mahdollistanut hyvin monien asioiden, teknologian ohella, tehokkaamman hyödyntämisen. Eräs hyvä esimerkki on Suomen iltapäivälehdissä taannoin ollut naisihminen, joka ymmärsi ulkoistuksen merkityksen paljon paremmin kuin kukaan tähän asti. Hän oli töissä suurehkossa ohjelmistotalossa ohjelmoijana. Ohjelmointityö perinteisesti tähän asti ei ole ollut kovin naisvoittoinen ala, nimimerkillä itsekin sitä opiskelleena. Hän kuitenkin sai suurimman neronleimauksen ikinä, ja ulkoisti kaikki omat työt halpatyön luvattuun maahan Intiaan. Hänen tuottavuutensa kohosi huomattavasti, yritys oli tyytyväinen (jonkin aikaa) ja palkka kohosi. Tätä jatkui jonkin aikaa, kunnes lopulta joku alkoi ihmetellä, miksei tätä henkilöä näy käytännössä koskaan työpaikalla. Hän oli ulkomailla, aurinkorannalla, ja nautti elämästä. Palkka juoksi, työt tulivat tehdyksi ajallaan, eikä omat hermot kärsineet stressin vuoksi. Nerokkain ihminen josta olen kuullut.

Seuraamukset? Hänet potkittiin pois yrityksestä. Syy? Yrityksen tietojen luvaton levittäminen. Näinä vuosina kun hän oli vielä töissä tässä kyseisessä yrityksessä, heidän tulos oli jatkuvasti positiivinen (reilusti). Tämä ei tietenkään sopinut hallituksen näkemykseen yrityksen tulevaisuudesta.

Tämän tarinan opetus lienee se, että sinun ei kannata tehdä mitään sellaista, josta et pidä. Internet on pullollaan palveluita kuten People Per Hour josta voi palkata itselleen graafikon, ohjelmoijan, tai vaikka AD:n, pilkkahinnalla. Tämän lisäksi löytyy palveluita, joista voi hommata itselleen toiselta puolelta maapalloa sihteerin, joka järjestelee sinun kalenterisi, sähköpostisi, vastaa niihin sinun puolestasi, ja mikä tärkeintä SILLOIN KUN SINÄ ITSE NUKUT. Käsittämätöntä.

Tästä aiheesta Timothy Ferris on kirjoittanut kirjan jonka nimi on 4 tunnin työviikko (suomeksi: [url]http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601993[/url] englanniksi: [url]http://www.amazon.com/The-4-Hour-Workweek-Expanded-Updated-ebook/dp/B002WE46UW[/url]). Ajatuksena houkutteleva. Kirjan idea ei ole tehdä meistä laiskoja, vaan tuottavia. Kaikki tarpeettomat toiminnot, joita teemme jatkuvasti arkisin, on mahdollista ulkoistaa. Etkö pidä kirjanpidosta tai etkö ehdi vastata sähköposteihin? Miten olisi Intialainen sihteeri $4/tunti? Aluksi tietysti näiden kanssa saa käyttää aikaa vähän enemmän, mutta kun saavuttaa sopivan tason, ei heitä tarvitse enää uudelleen kouluttaa.

Aikavyöhykkeet ja tehokkuus

Itselläni on yhteistyökumppaneita tällä hetkellä kaikilla äärilaidoilla aikavyöhykkeistä. Silloin kun itse herään, on yhteistyökumppani Intiassa saanut sopimusluonnokset valmiiksi, ja voin tarkastaa ne heti. Kun itse lopetan työpäivän, voin lähettää sopimukset eteenpäin Meksikoon, jossa seuraava kumppani on heräilemässä. Kun hänen työpäivänsä päättyy, lähettää hän tiedot minulle kaikista päivän aikana tapahtuneista asioista, jotka välitän Intiaan ennen nukkumaan menoa. Kätevää.

Jo muutaman tunnin ero ajassa voi olla joskus ratkaisevaa. Esimerkiksi kun sinulla alkaa lounastauko, Iso-Britanniassa on aamupäivä, ja voit lähettää iltapäivän tapaamiseen tarvittavan tekstin käännettäväksi, tai oikoluettavaksi. Puhelimiin ja älylaitteisiin on olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat aikaerojen huomioimisen kaikessa toimessasi. Google tarjoaa dokumenttien muokkausta reaaliaikaisesti, vaikka 10 hengen voimin. Tätä käytimme joskus kouluaikana hyödyksemme, ja kun 3-4 ihmistä tekee samaa dokumenttia, tehokkuus kasvaa valtavasti. Kirjoitusnopeutemme oli järkyttävä, ja saimme tehdyksi 10 sivun raportin muutamassa hassussa tunnissa.

Mitä seuraavaksi?

Suosittelen, että teet itsellesi listan mihin listaat kaikki ne asiat joita rakastat työssäsi, tai omassa haave ammatissasi. Käytä tähän A4-arkista puolet. Seuraavaksi tee viereen ne asiat, joita et halua tehdä tässä ammatissa (perinteinen plussat ja miinukset asettelu siis). Tämän jälkeen selvitä, voisitko tehdä omasta työskentelystäsi tehokkaampaa esimerkiksi yllä annettujen palveluiden avulla. Ajankäytön tehostamisesta on puhuttu jo useita vuosia, mutta koetko että olet itse tehokkaimmillasi nykyisessä työympäristössä? Heräätkö aamulla täynnä virtaa uuteen päivään, koska et malta enää olla poissa töistä, vai tuntuuko se samalta p***lta johon on pakko mennä ansaitsemaan velkojen lyhennyksiin tarkoitetut varannot? Töihin menon ei pidä tuntua pakkopullalta, vaan sen olisi tarkoitus olla mukavaa. Muuten et jaksa sitä seuraavat 20-40 vuotta.

Uusi vuosi tarjoaa taas mahdollisuudet oman tulevaisuuden suunnitteluun, ja suosittelen jokaisen tekemään jonkinlainen suunnitelma, paperille. Paperille kirjoittamisella on tietty hohdokkuus, ja se auttaa alitajuntaamme ottamaan tämän tiedon todesta. Tällöin se auttaa meitä kaikin tavoin pysymään tavoitteissamme, ja saavuttamaan niitä. Kokeile ja yllätyt!

Oikein mukavaa vuoden alkua, ja menestystä vuoteen 2015!

Jarmo Hakulinen, Internly Oy ([url]www.intern.ly/fi[/url]).

#avoimet työpaikat #ohjelmistosuunnittelu #työharjoittelu

Julkaistu alunperin: http://sccsfinland.wordpress.com/2015/01/05/teknologia-ja-sen-hyodyt-ja-vaikutukset/