Mistä töitä löydetään?
Tällä hetkellä kun mietitään, niin Suomessa haetaan keskimäärin useita kymmeniä tuhansia kertoja työpaikkoja Googlen kautta. Toisaalta tämän ymmärtää, onhan se Google melkein sama kuin kirjoittaisi osoitepalkkiin jonkin www-osoitteen. Ihmiset ovat laiskistuneet myös tällä saralla hyvin paljon. Näen viikottain ihmisiä, jotka sen sijaan että kirjoittaisivat esimerkiksi verkko-osoitteen www.intern.ly/fi suoraan osoitepalkkiin, kirjoittavat Googleen melkein saman hakulauseen. Mistä tämä oikein johtuu?
Olemmeko jo liian vakiintuneita kirjoittamaan osoitepalkkiin pelkästään kirjaimen G, jonka jälkeen automaattinen tekstintunnistus "arvaa" loput, ja jos käyt sillä sivustolla useimmin, niin sinun ei edes tarvitse kirjoittaa www.google.fi, vaan saat kaiken "itsestään". Taianomaista sanon minä.
Mitä enemmän mietitään nykyisiä palvelukonsepteja, joita ihmiset käyttävät, niin niiden myyvin valtti on niin kutsuttu UI/UX, eli käyttöliittymä ja käyttökokemus (User Interface / User Experience). Mietitäänpä hetki suosituimpia kännykkäohjelmistoja. Listalta löytyy niin Tinder, Facebook Messenger, WhatsApp kuin vaikkapa Instagram. Kaikkien näiden taustalla on sama ideologia: yhdistää ihmisiä, helposti.
Työnhaun nykyiset menetelmät
Jos palataan takaisin arkeen, ja työnhakuun, niin sillä rintamalla suurimmat toimijat (ainakin Suomessa) ovat tällä hetkellä Duunitori, Indeed, Monster ja Internly. Näistä viimeksi mainittu on perustettu vuoden 2014 syksyllä, ja on jo saavuttanut nyt hieman näkyvyyttä niin sosiaalisessa mediassa, kuin käyttäjien keskenkin. Eniten töitä ihmiset etsivät edelleen Googlen kautta, mutta sieltä haut lähinnä ovat avoimiin työpaikkoihin liittyen, pelkkänä hakusanana.
Monet palveluista eivät ole kovinkaan käyttäjäystävällisiä, vaan vaativat käyttäjältään aikaa ja vaivaa. Tätä ei useimmat enää halua, vaan halutaan palveluita, jotka ovat todella yksinkertaisia käyttää. Onko ihmisten käyttäytyminen myös normaalissa maailmassa mennyt samaan suuntaan? Kaikkeen on olemassa jokin äly(tön)sovellus, niin tunnelman luomiseen (eli valojen himmentämiseen), kuin vaikkapa kodin lämmönsäätelyyn. Saunan on voinut pistää päälle jo pitkään puhelimen avulla, etänä, paljon ennen tätä ns. sovellusaikakautta.
Avoimet työpaikat
Vaikka löydämmekin uusia työpaikkoja helposti, meillä on silti jatkuvasti päällä lama sekä työttömyys. Onko niin, että vaikka uusia työpaikkoja julkaistaan jatkuvasti, suurinta osaa niistä ei saada täytettyä koskaan? Suurehko IT-talo hakee joka kevät kesätyöntekijöitä itselleen. Heillä tilanne on toisinpäin, heille hakee lähemmäs 10 000 hakijaa joka vuosi, ja vain kirsikat kakun päältä valitaan töihin, eli enintään muutamia kymmeniä.
Yksi Suomen suosituimpia hakusanoja on ollut jo pitkään mol avoimet työpaikat. Kuitenkin jos nykyisen TE-toimiston, entisen työvoimatoimiston, kautta haetaan töitä on tehtävä julmettu määrä työtä tämän paikan eteen. Esimerkiksi Internly tarjoaa nopean rekisteröitymisen palveluun, ja todella hienon CV-pohjan käyttöön. Kun olet kerran jaksanut huolellisesti täyttää kaikki vaaditut kentät, voit hakea vaikka samalla CV:llä (ja yhdellä klikkauksella) kaikkiin avoimiin työpaikkoihin, joskin tämä ei ole järkevää. Rekisteröityä voi niin Facebook-profiilin, kuin LinkedInin avulla. On jopa mahdollisuus "imeä" tiedot LinkedInistä, jolloin sinun vastuullesi jää ainoastaan tarkistaa, että tiedot menevät oikein palveluun. Voiko työnhaku olla enää yksinkertaisempaa?
Teenkin olettamuksen, että työnhaun ja varsinkin rekrytoinnin pitäisi yksinkertaistua hyvin paljon nykyisestä valtavirrasta. Tarjotaan paljon palveluita, jotka helpottavat haastatteluprosessia (esim. videoneuvottelut), mutta itsessään työnhaun helpottamiseen ei ennen tätä hetkeä ole kovinkaan paljon keskitytty.
Kannattaako palveluun keskittyminen?
Eräs myyjäkolleega sanoi, että "Minkä tahansa (palvelun) voi tehdä paremmin, kysymys on ainoastaan siitä, kannattaako se". Tällä hetkellä Suomessa on hyvin alhainen palvelukulttuuri. Poikkeuksia aina löytyy, se on selvää, mutta parasta elämässä on se, että voi yleistää asioita. Tästä syystä, sanon siis, että täällä ei osata palvella asiakasta. Ne kaikki jotka ovat edes kerran elämässään matkustelleet jossain päin maailmaa tietävät sen, että suomalainen mentaliteetti niin palvelutyössä, kuin naapurin kanssa jutustelusta, ns. "smalltalkista", ei ole kovin korkea. Mistä tämä sitten oikein johtuu, tai juontaa juurensa?
Suomessa ei ole oikeastaan koskaan tarvinnut olla väleissä naapureihin, varsinkaan vielä 200-300 vuotta sitten, kun välimatkat olivat pitkät. Meillä ei välttämättä ollut lähinaapureita 20km säteellä, ja oman perheen kesken keskustelu oli murahtelua enemmän kuin keskustelua. Olemme jatkuvasti vaikeassa elinympäristössä, on hyvin kylmää, tai enintään siedettävää lämpötilaa käytännössä ympäri vuoden. Jälleen, tämä on mahtava yleistys, ja suurin osa jopa tuntuu nauttivan viileistä ilmoista, ja vihaavat sitä kesän jatkuvaa hikoilua. Jatkuvaa? Niin, kaikki on suhteellista, ja siksi perin tuttu E=MC² kaava varmasti suurimmalle osalle jotain kelloja soittaakin. Tämä kaava kuvastaa Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Tässä käytännössä haluttiin sanoa, että energian määritelmä tulee kun jokin massa liikuu eteenpäin, hyvin paljon yksinkertaistettuna siis. Tämä kaava on jollain tavalla "avain" kaikkeen, mitä vielä nykyisinkin tapahtuu. Vaikka joku on jo päässyt lähelle sitä, että tämä kaava saataisiin kumottua, niin silti se tuntuu vielä lähes 70 vuotta myöhemmin pitävän paikkansa.
Tehdäänpä hajatelma. Jos ihminen hakee jatkuvasti töitä, alati kasvavalla vauhdilla (ensin 1 hakemus päivässä, sitten 2 jne), mitä hänelle lopulta tapahtuu? Joko hän saa hermoromahduksen, tai sitten tämä energia alkaa keskittyä siihen mitä ihminen haluaa, eli töitä. Väistämättä jotain tapahtuu, se on selvää. Olemmeko kuitenkaan muutokseen valmiita, jos sellainen tilaisuus kohdallemme sattuu? Jos sinulle tarjottaisiin töitä juuri tällä hetkellä esimerkiksi Saksasta, ottaisitko ne vastaan empimättä? Niin, mistä asunto, entä pankkitili, sairausvakuutus, rahat lentoihin ja muutenkin matkoihin, onko passi ajantasalla, entä käykö se 20 vuotta vanha valokuva vielä siihen passiin, vai onko siihenkin käytettävä lisää rahaa. Meidän mielemme on meidän paras aseemme niin hyvässä kuin pahassa. Jos osaisimme käyttää sen kaiken energian (!) johonkin hyödylliseen, jonka käytämme tällä hetkellä "tarpeettoman" pohtimiseen, niin mihin asti tämä ihmiskunta olisikaan jo päässyt.
Töiden haku
Sanottakoon loppukaneetiksi, että töitä voi hakea tehottomasti lähettämällä satoja sähköposteja eri rekrytoijille, tai sitten tehdä sen kivuttomasti. Sinä päätät!
Jarmo Hakulinen, Internly Oy (www.intern.ly/fi).
No comments:
Post a Comment