Mobiili teknologia - haitat
Varmaan meistä jokainen, joka on siis vähintään 25-vuotias, muistaa ajan jolloin ei vielä ollut matkapuhelimia. Jos sovittiin jokin tietty aika milloin nähdään ja missä, niin siitä oli pidettävä kiinni. Hyvin harvoin oli tapauksia, joissa tapaamista oli siirrettävä, ja näissäkin tapauksissa sitä oli siirrettävä vähintään päivää aiemmin. Nykyään, teknologian ansiosta, siirrämme tapaamisia jopa viimeisillä minuuteilla.
Eniten tämä tietysti kertoo omasta laiskuudestamme, ja siitä, ettemme osaa suunnitella elämäämme yhtään pidemmälle. Toisaalta nämä teknologialelut mahdollistavat monia asioita, mutta samalla ne myös luovat tietynlaisen vuorovaikutuspaineen meille. Meillä on puhelimissa jos minkäkin näköistä vitkutinta, jotka huutavat jos olet liian stressaantunut, kävelet liian kovaa tai hitaasti, et ole juonut tarpeeksi vettä jne.
Monet yritysjohtajat ovatkin tehneet päätöksen, että he eivät käytä liian uudenaikaisia älypuhelimia omina työpuheliminaan ollenkaan. Mieti tilannetta, jossa olet suuren yhtiön toimitusjohtaja, ja työsähköposteja sinulle tulee muutamia tuhansia kappaleita päivässä. Jokaiseen olisi vielä pystyttävä vastaamaan, älytöntä sanon minä. Jos jokaisen viestin lukemiseen menee keskimäärin 3 minuuttia, on se päivästä todella suuri osa, eikä minun matematiikan opeillani suoritettavissa mitenkään, tai sitten et nuku.
Tietysti, jos tämä olisi ainoa asia johon tarvitsee keskittyä, voisi sen vielä saada parin avustajan kanssa tehtyä. Tämän lisäksi meillä on tietenkin vielä vähintään tunnin mittaisia palavereita jokaiselle päivälle. Näistä 75% on täysin tarpeettomia, ja voitaisiin suorittaa etäkonferensseina esim. Skypen tai vastaavan avulla, sekä hyvällä järjestelyllä (jälleen kerran) voitaisiin välttää kokonaan.
Mobiili teknologia - edut
Toisaalta jokainen näistä haitoista, voidaan lukea myös eduksi. Otetaanpa ajatusleikki tästä toimitusjohtajuudesta taas. Suomessa "hovikuskien" käyttö on täysin kieroonkatsottua, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jokainen suurempi yritysjohtaja käyttää kuskien palveluita hyödykseen, koska muuten ajan käyttö ei ole tehokasta. Jos keskimääräinen työpäiväsi olisi vaikkapa 10 tuntia, josta istut ruuhkassa ja autossa esimerkiksi 3-4 tuntia. Näiden tuntien aikana voit hyvin helposti nykyteknologian ansiosta kirjoittaa raportteja, maksaa laskuja, käydä videoneuvotteluita Skypen avulla jne. Vain taivas on rajana.
Lisääkö tämä kortisolin (stressin tuottaja hormoni) tuotantoa kehossamme, vai vähentääkö se sitä? Riippuu ihmistyypistä. Jos sinulle on tärkeää saada välittömästi vastattua sähköposteihin, iMessageihin, saada maksettua laskut ajallaan, niin luultavasti kärsit enemmän siitä, jos et pysty toteuttamaan näitä asioita. Vielä toistaiseksi tästä ei ole tieteellistä näyttöä kovin pitkältä ajalta, joten ei voida todeta muuta kuin mitä on nähty. Usein kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat menestyviä, elävät pidempään ja terveempinä kuin ne, jotka jäävät kehityksen jalkoihin. On ehkä tärkeää omaksua ne itselle olennaiset tavat käyttää teknologiaa hyödyksi, ja tehdä niistä työkaluja menestykseen.
Kaikilla meillä on oma käsityksemme siitä, mitä menestys meille tarkoittaa. Toisille se on Ferrareita, huviloita Alpeilla, ja toisille taas maaseudun rauhassa oleva "piilopirtti", jossa kukaan ei meitä tavoita. Useimmille meistä kuitenkin vapaa-aika on jotain sellaista, jota emme voi rahallisesti määritellä. Oletetaan, että tietäisimme omat rajamme ajankäytön suhteen (useimmat meistä eivät tiedä). Jaksottelisimme päivän siten, että aamusta 2 ensimmäistä tuntia käytämme sähköpostin lukuun ja vastailuun. Seuraavat 2 tuntia palavereihin ja tapaamisiin. Sen jälkeen tulee tietenkin tärkeä, eli ruokailu. Sitten olisi vuorossa iltapäivän tapaamiset, ja sihteerin kanssa valmistautuminen niihin. Tähän kuluisi 2 seuraavaa tuntia. Tässä vaiheessa olisimme menossa iltapäivässä, ja joko työpäivämme olisi ohi tai sitten jatkaisimme sitä. Useimmat meistä eivät ole tehokkaimmillaan perinteistä 8 tunnin työpäivää, vaan tauot ovat tärkeitä.
Mistä apua?
Internet on mahdollistanut hyvin monien asioiden, teknologian ohella, tehokkaamman hyödyntämisen. Eräs hyvä esimerkki on Suomen iltapäivälehdissä taannoin ollut naisihminen, joka ymmärsi ulkoistuksen merkityksen paljon paremmin kuin kukaan tähän asti. Hän oli töissä suurehkossa ohjelmistotalossa ohjelmoijana. Ohjelmointityö perinteisesti tähän asti ei ole ollut kovin naisvoittoinen ala, nimimerkillä itsekin sitä opiskelleena. Hän kuitenkin sai suurimman neronleimauksen ikinä, ja ulkoisti kaikki omat työt halpatyön luvattuun maahan Intiaan. Hänen tuottavuutensa kohosi huomattavasti, yritys oli tyytyväinen (jonkin aikaa) ja palkka kohosi. Tätä jatkui jonkin aikaa, kunnes lopulta joku alkoi ihmetellä, miksei tätä henkilöä näy käytännössä koskaan työpaikalla. Hän oli ulkomailla, aurinkorannalla, ja nautti elämästä. Palkka juoksi, työt tulivat tehdyksi ajallaan, eikä omat hermot kärsineet stressin vuoksi. Nerokkain ihminen josta olen kuullut.
Seuraamukset? Hänet potkittiin pois yrityksestä. Syy? Yrityksen tietojen luvaton levittäminen. Näinä vuosina kun hän oli vielä töissä tässä kyseisessä yrityksessä, heidän tulos oli jatkuvasti positiivinen (reilusti). Tämä ei tietenkään sopinut hallituksen näkemykseen yrityksen tulevaisuudesta.
Tämän tarinan opetus lienee se, että sinun ei kannata tehdä mitään sellaista, josta et pidä. Internet on pullollaan palveluita kuten People Per Hour josta voi palkata itselleen graafikon, ohjelmoijan, tai vaikka AD:n, pilkkahinnalla. Tämän lisäksi löytyy palveluita, joista voi hommata itselleen toiselta puolelta maapalloa sihteerin, joka järjestelee sinun kalenterisi, sähköpostisi, vastaa niihin sinun puolestasi, ja mikä tärkeintä SILLOIN KUN SINÄ ITSE NUKUT. Käsittämätöntä.
Tästä aiheesta Timothy Ferris on kirjoittanut kirjan jonka nimi on 4 tunnin työviikko (suomeksi: [url]http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601993[/url] englanniksi: [url]http://www.amazon.com/The-4-Hour-Workweek-Expanded-Updated-ebook/dp/B002WE46UW[/url]). Ajatuksena houkutteleva. Kirjan idea ei ole tehdä meistä laiskoja, vaan tuottavia. Kaikki tarpeettomat toiminnot, joita teemme jatkuvasti arkisin, on mahdollista ulkoistaa. Etkö pidä kirjanpidosta tai etkö ehdi vastata sähköposteihin? Miten olisi Intialainen sihteeri $4/tunti? Aluksi tietysti näiden kanssa saa käyttää aikaa vähän enemmän, mutta kun saavuttaa sopivan tason, ei heitä tarvitse enää uudelleen kouluttaa.
Aikavyöhykkeet ja tehokkuus
Itselläni on yhteistyökumppaneita tällä hetkellä kaikilla äärilaidoilla aikavyöhykkeistä. Silloin kun itse herään, on yhteistyökumppani Intiassa saanut sopimusluonnokset valmiiksi, ja voin tarkastaa ne heti. Kun itse lopetan työpäivän, voin lähettää sopimukset eteenpäin Meksikoon, jossa seuraava kumppani on heräilemässä. Kun hänen työpäivänsä päättyy, lähettää hän tiedot minulle kaikista päivän aikana tapahtuneista asioista, jotka välitän Intiaan ennen nukkumaan menoa. Kätevää.
Jo muutaman tunnin ero ajassa voi olla joskus ratkaisevaa. Esimerkiksi kun sinulla alkaa lounastauko, Iso-Britanniassa on aamupäivä, ja voit lähettää iltapäivän tapaamiseen tarvittavan tekstin käännettäväksi, tai oikoluettavaksi. Puhelimiin ja älylaitteisiin on olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat aikaerojen huomioimisen kaikessa toimessasi. Google tarjoaa dokumenttien muokkausta reaaliaikaisesti, vaikka 10 hengen voimin. Tätä käytimme joskus kouluaikana hyödyksemme, ja kun 3-4 ihmistä tekee samaa dokumenttia, tehokkuus kasvaa valtavasti. Kirjoitusnopeutemme oli järkyttävä, ja saimme tehdyksi 10 sivun raportin muutamassa hassussa tunnissa.
Mitä seuraavaksi?
Suosittelen, että teet itsellesi listan mihin listaat kaikki ne asiat joita rakastat työssäsi, tai omassa haave ammatissasi. Käytä tähän A4-arkista puolet. Seuraavaksi tee viereen ne asiat, joita et halua tehdä tässä ammatissa (perinteinen plussat ja miinukset asettelu siis). Tämän jälkeen selvitä, voisitko tehdä omasta työskentelystäsi tehokkaampaa esimerkiksi yllä annettujen palveluiden avulla. Ajankäytön tehostamisesta on puhuttu jo useita vuosia, mutta koetko että olet itse tehokkaimmillasi nykyisessä työympäristössä? Heräätkö aamulla täynnä virtaa uuteen päivään, koska et malta enää olla poissa töistä, vai tuntuuko se samalta p***lta johon on pakko mennä ansaitsemaan velkojen lyhennyksiin tarkoitetut varannot? Töihin menon ei pidä tuntua pakkopullalta, vaan sen olisi tarkoitus olla mukavaa. Muuten et jaksa sitä seuraavat 20-40 vuotta.
Uusi vuosi tarjoaa taas mahdollisuudet oman tulevaisuuden suunnitteluun, ja suosittelen jokaisen tekemään jonkinlainen suunnitelma, paperille. Paperille kirjoittamisella on tietty hohdokkuus, ja se auttaa alitajuntaamme ottamaan tämän tiedon todesta. Tällöin se auttaa meitä kaikin tavoin pysymään tavoitteissamme, ja saavuttamaan niitä. Kokeile ja yllätyt!
Oikein mukavaa vuoden alkua, ja menestystä vuoteen 2015!
Jarmo Hakulinen, Internly Oy ([url]www.intern.ly/fi[/url]).
#avoimet työpaikat #ohjelmistosuunnittelu #työharjoittelu
Julkaistu alunperin: http://sccsfinland.wordpress.com/2015/01/05/teknologia-ja-sen-hyodyt-ja-vaikutukset/
